Miten ketogeeninen ruokavalio toimii?
Ketogeeninen ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa, erittäin vähän hiilihydraatteja ja iän, sekä energiatarpeen mukaisen määrän proteiinia. Rasva on ketogeenisen ruokavalion energianlähde. Ketogeenisessä ruokavaliossa elimistö alkaa käyttää rasvaa energianlähteenä hiilihydraattien sijasta.
KETOGEENINEN RUOKAVALIOHOITO
Ketogeeninen ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa ja vähän hiilihydraatteja. Ketogeenisesta ruokavaliosta saa kuitenkin riittävästi proteiineja kasvuun ja kehitykseen. Ketogeeninen ruokavalio imitoi paastoaineenvaihduntaa. Ketogeenisessa ruokavaliossa pääasiallinen energianlähde on rasva, eikä tavanomaisempi lähde hiilihydraatti.
Paastoa on käytetty epileptisten kohtausten hallintaan historiallisista ajoista lähtien. Paastoaminen ei ole kuitenkaan pitkäaikainen ratkaisu. Paastoamisessa elimistö kuluttaa rasvavarastot loppuun, mikä johtaa ennen pitkää nääntymiseen.
KETOOSI JA KETOAINEET
Elimistön alkaessa polttaa rasvaa energian lähteenä muodostuu vereen ketoaineita. Elimistö menee ketoosiksi kutsuttuun tilaan, kun ketoaineita on muodostunut riittävä määrä. Ketoaineiden määrä ja taso määritetään aina yksilöllisesti.
-
Ruokavaliota suositellaan kokeilemaan aluksi 2-3 kk:n ajan. Tämän jälkeen voidaan arvioida ruokavaliolla saavutettuja hyötyjä. Jos ruokavaliohoidolla saadaan hyvä vaste eli kohtaukset vähenevät, voidaan hoitoa jatkaa useita vuosia. Ruokavaliohoidon noudattaminen vaatii tarkkuutta ja sitä tulisi noudattaa lääkärin määräämän ajan.
-
Ketogeenisen ruokavalion aloitus tapahtuu useimmiten sairaalassa. Lääkäri, ravitsemusterapeutti ja sairaanhoitaja ohjaavat ruokavalion toteutusta.
Aloitusjaksolla perhe tapaa lääkärin, sairaanhoitajan ja ravitsemusterapeutin, joiden kanssa keskustellaan ruokavalion toteutuksesta. Ravitsemusterapeutti ja sairaanhoitaja ohjaavat ruokavalion toteutuksen kotona. Henkilökohtaisten avustajien ja muiden henkilöiden, jotka ovat tiiviisti yhteydessä lapseen, on suositeltavaa olla mukana neuvontatilanteissa.
Sairaalasta pääsyn jälkeen seurantakäyntejä on yleensä 1, 3 ja 6 kuukauden kuluttua ruokavalion aloituksesta ja siitä eteenpäin vuoden välein. Lapsen vointia, kasvua ja veriarvoja seurataan säännöllisesti. -
Ketogeeninen ruokavalio voi toimia hyvin myös aikuisille. Ruokavalio voi tukea monin tavoin, esim. kohtausten kesto voi lyhentyä ja kouristukset olla heikompia, tarkkaavaisuus ja uni voivat mahdollisesti parantua, samoin voi olla myönteisiä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin ja elämänlaatuun.
Ketogeenisen ruokavalion toimintamekanismit tunnetaan paremmin henkilöillä, jotka sairastavat GLUT-1 puutosta tai Pyruvaattidehydrogenaasin puutosta (PDHD). Näissä sairauksissa elimistö ei voi käyttää hiilihydraatteja energianlähteenä. Potilaat noudattavat ketogeenista ruokavaliota saaden siten suurimman osan energiastaan rasvoista. -
Joskus käy niin, että ketogeenisella ruokavaliohoidolla ei saavuteta toivottua vaikutusta tai se ei vaikuta lainkaan. Ketogeeninen ruokavaliohoito voi myös tuntua vaikealta toteuttaa ja koetaan elämää rajoittavana tekijänä. Arvioinnin ketogeenisen ruokavalion lopettamisesta tekee hoitava lääkäri keskustelemalla vanhempien kanssa.