Miten selvitä syömisongelmista

Miten voin lisätä lapseni ravinnonsaantia? Lapsen vammasta ja syömisvaikeudesta riippuen on olemassa erilaisia tapoja ravinnonsaannin lisäämiseksi. Tältä sivulla voit lukea lisää neurologisesti sairaille lapsille tehdyistä ruokasuunnitelmista sekä kliinisistä ravitsemusvalmisteista, joilla voidaan tukea lastasi saamaan enemmän ravintoa ja pienentää vajaaravitsemuksen riskiä.

Ravitsemussuunnitelmia lapsille, joilla on neurologinen kehityshäiriö

Lapset, joiden syömisvaikeudet ovat lievempiä, voivat edelleen syödä tavallista ruokaa. Heidän painonsa voi nousta sekä kasvu ja kehitys jatkua normaalisti. Toisilla syömisongelmat voivat olla haastavampia ja he tarvitsevat enemmän kuin tavallista ruokaa riittävän ravinnonsaannin varmistamiseksi.
Esimerkiksi lapset, joilla on nielemisvaikeuksia voivat saada apua ruokaan ja juomaan lisättävästä sakeutusaineesta. Sakeuttaminen saa ruoan ja juoman liukumaan helpommin nielusta alas. Apteekista saatavista täydennysravintojuomista tai letkuravintovalmisteista voi myös olla joillekin lapsille apua. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mitä vaikeampi lapsen neurologinen kehityshäiriö on, sitä todennäköisemmin hän hyötyy letkuravitsemuksesta. Esimerkiksi lapset, joilla on vaikea CP-vamma tarvitsevat usein letkuravitsemusta riittävän ravinnonsaannin turvaamiseksi.

Lapsesi tarpeita vastaava ravitsemussuunnitelma

Keskustele aina yhdessä lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa omista toiveistasi lapsesi ravitsemussuunnitelmaan liittyen.

  1. Osa lapsista saa riittävästi ravintoa tavallisesta ruoasta
  2. Tavallista ruokaa voi rikastaa esim. öljyllä tai voilla
  3. Tavalliseen ruokaan voi lisätä sakeutusainetta, jotta nieleminen helpottuu
  4. Tavallisen ruoan lisänä voidaan käyttää täydennysravintojuomia sekä -vanukkaita
  5. Tavallisen ruoan lisänä voidaan käyttää letkuravintovalmisteita
  6. Letkuravinnon lisänä voidaan syödä myös tavallista ruokaa, jos lapsi pystyy jatkamaan syömistä pienissä määrin ja lääkäri pitää sitä turvallisena
  7. Letkuravinto valmisteena, kotitekoisena tai sekoituksena näitä molempia voi olla pääasiallinen ravinnonlähde

Mitä on kliininen ravitsemus?

Kliininen ravitsemus on yleinen termi, jota käytetään erityisiin lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettävistä valmisteista eli kliinisistä ravintovalmisteista. Valmisteet on tarkoitettu imeväisille, lapsille, aikuisille ja vanhuksille, joilla on haasteita saada riittävä päivittäinen määrä ravintoaineita. Lääkäri voi suositella kliinisiä ravintovalmisteita. Alta voit lukea lisää eri tuotteista, jotka voivat olla erityisen merkittäviä lapsille, joilla on neurologinen sairaus ja siihen liittyviä syömisongelmia.

Lue lisää

Sakeuttaja

Jos lapsellasi on (dysfagia, jota kutsutaan myös nielemishäiriöksi) nielemisvaikeuksia, keskustele lapsesi lääkärisi kanssa sakeuttamisaineen käyttämisestä lapsesi ruoissa ja juomissa. Sakeuttamisaine voi helpottaa nielemistä. Esimerkki tällaisesta sakeuttamisaineesta on Nutrician Nutilis. On huomioitava, että tätä tuotetta voi käyttää vain kolmesta ikävuodesta eteenpäin ja ainoastaan lääkärin suosituksesta.

Täydennysravintojuomat

Jos lapsesi ei saa riittävästi energiaa ruoasta, voi täydennetyt kliiniset ravintovalmisteet toimia lisänä tavallisen ruoan ja juoman ohella. Täydennysravintovalmiste sisältää lapsesi tarvitseman määrän energiaa ja ravintoaineita. Riippuen lapsesi ravitsemustilasta, voi lääkäri tai ravitsemusterapeutti suositella lapsellesi sopivaa päivittäistä annosta täydennysravintojuomaa. Esimerkki tällaisesta juomasta on Nutrician Fortini.

Letkuravitsemus

Letkuravinto on nestemäistä ravintoa. Se sisältää energiaa ja kaikkia niitä ravintoaineita, joita lapsi saisi tavallisesta säännöllisestä ruokavaliosta. Lapsesi voi tarvittaessa elää pelkällä letkuravinnolla. Esimerkiksi Nutrician Infatrini ja Nutrini ovat tällaisia letkuravitsemusvalmisteita.

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Nutricia on kehittänyt tämän sivuston tarjoamaan tietoa letkuravitsemuksesta vanhemmille, joiden lapsella on neurologiseen kehittymiseen liittyvä häiriö ja siitä johtuvia syömisongelmia.

Ota aina yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, mikäli epäilet lapsellasi syömisongelmia.